khilou oli jo pitkään käynyt päivä päivältä hiljaisemmaksi. Istui vain tuolillaan ja katseli ulos mitään sanomatta, sitten makasi laverillaan silmät kiinni.
Eilen hän ei enää osoittanut mitään elonmerkkejä, joten aika oli tullut. Onneksi ennen jäiden tuloa, koska näin oli helpompaa.
Pimeyden laskeuduttua kannoimme hänet Hietarantaan, veistimme kaarnaveneen, jäätelötikusta peräsimen ja tuohesta purjeen viemään hänet pois.
Seisoimme katselemassa veneen menoa koivun vieressä, siinä missä on hyvä näkymä rannalta.
Vasta kun vene ei enää erottunut, käännyimme ja lähdimme.
Jänis rapsahti Taivalsaaresta päin ja loikki hautausmaan suuntaan. Kaukana kohisi kaupunki.
skip to main |
skip to sidebar
Töölöläisen verkkopäiväkirja
Blogiarkisto
-
▼
2007
(122)
-
▼
marraskuuta
(22)
- Epilogi
- Kuluttajakin ajattelee
- Neljän seinän sisällä
- Aivokemia
- Sen smaili oli väärinpäin
- Taivaan väri heti auringonlaskun jälkeen
- Sumuinen sade kasvot kasteli
- Marras ja vihmoi
- Samaan aikaan toisaalla
- Marrasperjantai
- Yö osastolla
- Vilisee
- Havaintovihosta
- Gate E55
- Pelkistettyä todellisuutta
- Kuin ohimennen
- Kotimaasta
- Jyrkät törmät
- OH-LVC
- Kaksi miestä kuolemasta
- Täysin objektiivisesti
- Teddy & The Tigers
- ► heinäkuuta (12)
-
▼
marraskuuta
(22)
9 kommenttia:
Viikko sitten näin unta, että olimme käymässä, mutta vasta tänään havahduin, että eipä ole uutta ilmestynyt vähään aikaan.
Hetki piti etsiä ennen kuin osoite löytyi. Murheelliselta tuntuu, mutta silti: kepeät mullat.
Epäilemättä hän kiittäisi sanoista noista.
Ja: kepeiksi ne äkkiä kävivätkin.
Minä ihmettelinkin kun oli olo, että jotain uupuu. Nyt selvisi mikä.
Hetken kesti minultakin tajuta, mitä uupuu.
Oli hauska tavata, kuten tavataan sanoa.
Ikävää, että pitää erota, mutta ehkä me vielä jossakin kohtaamme. Sitä toivon!
Oikein paljon kaikkea hyvää sinulle!
Minna S.
Tuommoiset sanat edellyttävät kiitoksia.
Ja tarina jatkuu. Etsivä löytää vai miten siinä isossa kirjassa sanottiinkaan.
Monet ovat kutsutut ja harvat valitut... ja tällainen sokea kana tuskin sitä jyvää löytää.
Byäääää.....!!!!!!
Minna S.
Ei se ollut vaikeaa.
Toiseksi paras joululahja! (Paras on se, että kädessä ollut pirstaleinen murtuma on parantunut jo niin paljon, ettei tarvitse enää käyttää tukilastaa.)
Eli kiitos!
Minna S.
Hello. This post is likeable, and your blog is very interesting, congratulations :-). I will add in my blogroll =). If possible gives a last there on my blog, it is about the Fragmentadora de Papel, I hope you enjoy. The address is http://fragmentadora-de-papel.blogspot.com. A hug.
Lähetä kommentti