Pahenevat poliisit

Aleksilla oli nukkavieru pierunhajuinen miehistöhuone, päivystäjänä Huusko, jolla kulunut villatakki ja siniset lämpöpuvunhousut ja joka piti savusilakoista. Kiireistä ja keskeneräistä, mutta kodikasta. Harjunpään työtoveritkin olivat kovasti sympaattisia.

Pasilasta leposijat vietiin alkuunsa pois, ja kohta Harjunpää kutsuttiin puhutteluun selvittämään, kuka sikailija oli jättänyt miehistöhuoneen lattialle kananmunia. Poliisitkin alkoivat muuttua.

Ensimmäinen selkeä paha taisi olla Poliisin pojan Pärimanni, joka ajatteli vain vuokrarahojaan ja portsarinhommiaan ja kasvatti poikiaan vyön solkipäällä.

Heimolaisissa anekdootit virkavirheistä kuuluivat tietysti teemaan, mutta Rakkauden nälässä poliisisema oli silkkaa pimeyden valtakuntaa. Osastonjohtaja Kontio otti häpeilemättä lahjuksia, Lampinen ja Justicus hakkasivat kaiken muun lisäksi Tipin ja Harjunpääkin hikoili jo kylmää hikeä. Liekö ilmapiiri kuvastanut poliisilaitoksen vai yleisemmin työelämän muutosta kun tittelit ja organisaatiot alkoivat olla yhä mielikuvituksellisempia samalla kuin peruspoliisin asema kävi aina vain epävarmemmaksi.

Ilmeisesti uhkausta siirtää Harjunpää JP:n puolelle ei sitten kuitenkaan toteutettu.